Työkyvyn tuen malli, varhaisen puuttumisen malli, varhaisen välittämisen malli – on useita tapoja sanoittaa malli, jolla työntekijöiden työkykyä tuetaan. Jokaisen työpaikan kuuluu laatia oma varhaisen tuen mallinsa, mutta monessa organisaatiossa se pölyttyy työnjakoineen ja mittareineen pöytälaatikossa – tai ehkä nykyaikaisemmin hukkuu tiheämmin käytettyjen ja päivitettyjen tiedostojen alle. Malli saatetaan nähdä pakollisena pahana, vaikka siinä on parhaimmillaan aineksia inhimillisesti ja taloudellisesti kestävän työnteon mahdollistajaksi ja haastavien tilanteiden ohjenuoraksi.

Erityisesti nykyajan työelämässä, jossa muutos on jatkuvaa, työn vaativuus kasvaa ja työikäinen väestö vanhenee, on olennaista herättää varhaisen välittämisen malli eloon ja valjastaa se työkyvyn aktiiviseen johtamiseen. Ratkaisuna toimii selkeä toimintamalli, tiedolla johtaminen ja riittävä tuki.

Työkykyjohtaminen on kaikkien yhteinen asia

Työkykyä voi ja sitä pitää johtaa – eli malli on otettava käyttöön. Työkykyyn vaikuttavat useat eritasoiset tekijät, mistä seuraa, että sen ylläpito on kaikkien yhteinen tehtävä. Organisaation laatimassa varhaisen tuen mallissa kuvataan, miten vastuut jakautuvat työntekijän, esimiesten ja työnantajan sekä työterveyshuollon kesken. Kuten aiemmin kirjoitimme, vaihtelevat kehittämiskohteet ja niiden priorisointi toimenkuvien kesken.

Olennaista on löytää organisaation tavoitteita ja esimiesten työtä tukeva malli, joka on vaikuttava niin yksittäisen työntekijän kuin koko organisaation näkökulmasta. Jotta työkyvyn johtamisesta saadaan systemaattista ja suunnitelmallista, kaivataan organisaatiossa usein monenlaista tukea. Tätä voidaan tarjota niin strategiatyön ja valmennusten kuin erilaisten työkykyanalyysien ja työkykyjärjestelmien kautta. Nykyteknologiat mahdollistavat sujuvan ja systemaattisen tiedon keruun ja tiedolla johtamisen, mikä oikein käytettynä näkyy niin työkyvyssä kuin viivan alla.

Valmis työkykyjohtamisen malli nojaa selkeään järjestelmään

Aktiivisen välittämisen malli perustuu hyvään esimiestyöhön, jota tukemaan tarvitaan ohjeita ja toimintamalleja. Näiden avulla esimiehet voivat toimia tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti työkyvyn johtajina. Well3:n Wälitä-järjestelmä tarjoaa apua systemaattiseen työkyvyn johtamiseen aina huolen esiinnoususta tilanteen lopulliseen ratkaisuun saakka. Järjestelmän tarjoama aktiivisen välittämisen malli varmistaa, että havaitut työkyvyn alenemiset otetaan käsittelyyn ja henkilön työkykyä tuetaan parhaalla mahdollisella – yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Henkilöstöhallinto saa Wälitä-järjestelmän kautta hetkessä esiin katsauksen organisaation työkyvystä ja sen johtamisesta. Esimiehille Wälitä-järjestelmä tarjoaa tukea arkeen. Systemaattinen malli on jo itsessään työtä selkiyttävä tekijä, minkä lisäksi se tarjoaa ohjenuoran työkykykeskustelujen tueksi. Kokonaisuutena järjestelmä lisää työkykyjohtamisen mitattavuutta ja vaikuttavuutta ja todentaa sen merkityksen kustannussäästöjen aikaansaamisessa.

Ennakointi ja aktiivinen työkyvyn tukeminen on entistäkin tärkeämpää.

On myös tärkeää huomioida työkyvyn heikentymiset, ennen kuin ne näkyvät kasvaneina poissaoloina. Ennakoinnin ja aktiivisen tuen mahdollistamiseksi olemme kehittäneet esimiehille helpon työkalun, Wälitä-indeksin.

Wälitä-indeksi on yksi esimerkki tavoista, joilla luodaan tietoon perustuvaa turvaverkkoa henkilöstön työkyvyn tukemiseksi. Lyhyt ja ytimekäs kysely tarjoaa ajantasaisen näkymän työntekijän arvioon hänen senhetkisistä voimavaroistaan ja niiden vaihtelusta pitkällä aikavälillä, tuo näkyville helposti piiloon jäävää huolta ja auttaa reagoimaan työkyvyn heikkenemiseen aktiivisesti. Indeksin kautta on myös mahdollista ilmaista huolensa jonkun työyhteisön jäsenen puolesta, mikä lisää sen kattavuutta aktiivisen välittämisen muotona. Indeksi onkin yksi keino siirtää työkyvyn johtamisen painopistettä jo ilmenneiden ongelmien hoitamisesta ennakoivaan välittämiseen ja aktiiviseen työkyvyn tukemiseen.

Kehitä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa

Osana kokonaisuutta yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tarkastellaan ja varmistetaan, että työterveyshuollon sopimukseen kuuluvien palveluiden sisältö on kaikille tiedossa. Parhaisiin tuloksiin konseptin käyttöönotossa päästään silloin, kun toiminta on mahdollisimman läpinäkyvää ja työterveyshuolto nähdään tärkeänä tukitoimintona.

Työurien hallinnan ja työkyvyn johtamisen kannalta on keskeistä hyödyntää myös osatyökykyisyyden suomat mahdollisuudet. Asteikolla nollasta sataan työkykymme on harvoin ääripäissä; useimmin liikumme jollain vaihteluvälillä, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Kun työkykyisyys horjuu tavanomaista enemmän, on osatyökykyisyyden hyödyntäminen keskeinen, mutta usein alihyödynnetty vaihtoehto.

Wälitä-järjestelmä ohjaa kehittämään ja hyödyntämään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Kun esimerkiksi osatyökykyisyys on tunnistettu mahdollisuus, osaavat niin esimiehet kuin työntekijät tarkastella työkykyisyyttä aiempaa laajemmin ja nähdä uusia mahdollisuuksia. Kuten Sairauspoissaolojen tarpeen arvioinnin Käypä hoito -suosituksissa mainitaan, voi työn tekeminen tietyissä rajoissa olla myös työkykyä palauttavaa toimintaa.

Tilaa Tahtotilana työkyky! -raportti

Kirjoitus on osa neliosaista sarjaa, jonka taustamateriaalina on käytetty vuonna 2020 toteuttamamme Tahtotilana työkyky -hankkeen loppuraporttia. Hankkeeseen osallistuivat Lapinlahden ja Leppävirran kunnat sekä Suonenjoen kaupunki, ja se keskittyi työkykyjohtamisen kehittämiseen. Hankkeessa tunnistettiin kuntakohtaisia työkykyjohtamisen kehityskohteita sekä työkykyä edistäviä tekijöitä ja luotiin työkykyjohtamisen toimintamalleja. Lue sarjan aiemmista julkaisuista, miten työkykyjohtamisen kehittäminen kannattaa aloittaa ja miksi yhteiskehittäminen on tärkeää.

Hankkeen loppuraportti julkaistaan pian. Se sisältää konkreettisia oivalluksia ja oppeja, joista jokainen kunta tai organisaatio voi poimia itselleen olennaisimmat. Voit tilata raportin jo ennakkoon alla olevan lomakkeen avulla.

Tahtotilana työkyky -hankkeen tavoitteena oli tuottaa konkreettista tietoa kuntien työkykyjohtamisen tilasta sekä tunnistaa kehittämiskohteita ja ideoida ratkaisumalleja työkyvyn ja työkykyjohtamisen kehittämiseksi. Hanke oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Tekstissä käytetyt lähteet: TTL ja Käypä hoito