Mitä on aktiivinen työkykyjohtaminen?

Hyvässä ja aktiivisessa työkykyjohtamisessa on kyse kahdesta asiasta; esimiestaidoista ja välittämisestä. Esimiestaitoja voidaan kehittää ja tukea valmennuksella; välittämisen taas tulisi olla luontaista esimiehelle. Kaiken tämän lisäksi tarvitaan työkaluja ja prosesseja huolehtimaan työkykyjohtamisesta. Päätöksenteon tueksi esimies tarvitsee vuorovaikutuksen kautta saatua ja järjestelmän tallentamaa tietoa. Haastavat tilanteet ratkaisemiseksi tärkeintä on yhteistyö työntekijän, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon välillä. Yrityksissä, joissa työkykyä johdetaan proaktiivisesti, on pienemmät sairaspoissaoloprosentit, paremmat esimiesarviot ja suurempi sosiaalinen pääoma (työntekijät arvostavat työpaikkaansa).

Tieto – työkykyjohtamisen tuki

Työntekijöiden työkyvyn taso voi muuttua monissa tilanteissa kuten äkillisissä sairastumisissa, työn hallinnan menettämisessä, toimintakyvyn tai kunnon menettämisessä tai työmotivaation katoamisessa.Vaikka edellä mainitut tilanteet tuntuvat olevan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, voidaan näihin varautua ja osittain ennakoida. Yleensä jälkikäteen tutkittaessa ennusmerkit ovat olleet nähtävillä.

Esimiehen rooli työkyvyn säilyttämisessä

Esimiestyöllä on tutkitusti suurin vaikutus yrityksen henkilöstön työhyvinvointiin. Esimiesten kyky tunnistaa ja puuttua työhyvinvointia ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin on tärkeää, sillä sen myötä työhyvinvointi kehittyy positiivisesti yrityksessä. Jotta esimiehet osaisivat puuttua oikein työntekijän heikentyneeseen työkykyyn, tulee yrityksessä olla käytössä selkeät pelisäännöt ja prosessit, kuinka toimia eri tilanteissa. Lisäksi esimiehen vuorovaikutustaidot ovat näissä haasteellisissa tilanteissa ratkaisevassa osassa. Siksi on erityisen tärkeää, että esimiehet saavat valmennusta työkykyjohtamiseen.

Työkykyjohtamisen kulmakivet

  • Aktiivinen vuorovaikutus
  • Selkeät pelisäännöt ja prosessit
  • Ongelmat varhain puheeksi
  • Tuetusti takaisin töihin
  • Työpaikka terveelliseksi ja turvalliseksi

Mukailtu: EK Jukka Ahtelan raportti 2011

Työkyvyn kehittämisen mittarit

Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin mittaaminen perustuu usean mittarin käyttämiseen. Johtamisen apuvälineenä mittareita tulee kehittää ja lukuihin niiden takana tulee perehtyä, jotta myös mittaamista seuraavat toimenpiteet osataan suunnitella tavoitteiden mukaan. Yrityksen työkykyjohtamiseen kuuluu tiedon analysointi ja tulkinta. Johdon tulee määritellä, millä tiedolla johdetaan ja miten sitä tietoa kerätään.