Työkykyjohtaminen auttaa poissaolojen vähentämisessä

Kirjoittaja Juha E.P. Heikkinen

Poissaoloprosentin merkitys tuottavuuden johtamisessa

Poissaolojen johtaminen on tärkeintä välittämistä, mitä esimies voi tehdä. Kun työntekijä kohtaa työkykyä vaarantavia haasteita työssä tai vapaa-ajalla, tulee tilanteeseen reagoida. Esimiehen ja työntekijän tulee sopia yhdessä, miten työtä voidaan räätälöidä niin, että työntekijän kuormitus helpottuu ja riski poissaoloihin vähenee. Poissaolot lisäävät niin työntekijän kuin muun työyhteisön kuormitusta: joko työntekijän tai hänen kollegansa tulee huolehtia poissaolon aiheuttamista tekemättä jääneistä työtehtävistä. Siksi on tärkeää huolehtia, että poissaolojen aiheuttama kuormitus ei ole jatkuvaa.

Poissaolojen johtaminen on tärkeintä välittämistä, mitä esimies voi tehdä.

Poissaolot laskevat tuottavuutta. Siksi poissaolojen johtaminen on samalla tuottavuuden johtamista, ja sen tulisi olla jokaisen yrityksen strateginen tavoite. Ossi Aura suositteli vuonna 2018, että jokaisen hallituksen tulisi ottaa tavoitteekseen parantaa henkilöstötuottavuutta 15 %:lla. Tavoite on hyvä ja kannatettava -ja ennen kaikkea toteutettavissa. Esimerkiksi tällä hetkellä usean tuotannollisen yrityksen poissaoloprosentti on yli 6,5 %: a. Aktiivisella poissaolojen johtamisella, poissaoloprosenttia voidaan alentaa helposti 1,5 %:a. Tämä vuoden tavoite voisi olla siinä. Ensi vuodeksi sitten uusi tavoite.

Temppu ja kuinka se tehdään

Poissaolojen perimmäisen syyt vaikuttavat merkittävästi siihen, miten poissaoloa johdetaan. Yrityksillä on yleensä olemassa jokin varhaisen puuttumisen tai välittämisen malli. Varhaisen välittämisen malli on hyvä ja tehokas työkalu yritysten sairauspoissaolojen vähentämiseen. Erinomaisen siitä syntyy, kun siihen yhdistetään seuranta- ja raportointijärjestelmä, jonka avulla johto ja esimiehet voivat varmistaa, että jokainen puheeksiotto johtaa haluttuun suuntaan. Varhaisia puheeksiottoja tulee seurata ja johtaa aloituksesta maaliin. Keskeneräisille tapahtumille tulee asettaa aina välitavoitteet. Tärkeintä on aina takaisinkytkentä – data poissaoloista ja tehdyistä toimenpiteistä siirtyy organisaation tiedoksi ja johtamisen välineeksi.

Puheeksioton tulee aina olla yhtä luontevaa kuin hyvän huomenen toivottaminen

Prosessi ja järjestelmä antavat selkänojan tekemiseen. Seuraavaksi tulee tarkastella esimiesten osaamista, erityisesti vuorovaikutustilanteiden näkökulmasta. Osaavatko esimiehet ennakoida tilanteita, joissa työkyky on vaarassa heikentyä? Entä osaavatko he toimia haastavissa vuorovaikutustilanteissa? Puheeksioton tulee aina olla yhtä luontevaa kuin hyvän huomenen toivottaminen tai kysymys siitä, millainen fiilis tänään on. Valmennus vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on usein paikallaan, jotta kohtaamiset työntekijän kanssa edistävät työntekijän työkyvyn säilyttämistä.

Hyvästä erinomaiseksi

Rehellisimmän vastauksen siitä, toimiiko varhaisen välittämisen malli aidosti yrityksessäsi, saat työntekijöiltä. Kysy siis työntekijöiltäsi: ”Mikä on varhaisen välittämisen malli, miten se toimii yrityksessämme ja miten se vaikuttaa tulokseen?” Saatko vastaukseksi hämmästyneen ilmeen tai empimistä? Jos kyllä, on varhaisen välittämisen mallissa ja sen hyödyntämisessä kehittämistä.

Miten varhaisen välittämisen malli viedään paperilta oikeasti käytäntöön? Siinä autamme me, Well3 Oy. Olemme kuopiolainen työkykyjohtamisen kehittämisen asiantuntija, joka tarjoaa valmiit työkalut ja toimintatavat kokonaisvaltaiseen ja käytännönläheiseen työkykyjohtamiseen. Tavoitteenamme on saada yritysten edustajat, siis johto ja esimiehet, välittämään työntekijöistään enemmän. Välittämisellä tarkoitamme sitä, että

  1. työntekijät ja heidän tehtävänsä huomioidaan
  2. työntekijöitä johdetaan yksilöllisesti mutta yhteisillä pelisäännöillä ja
  3. työntekijöistä ja heidän työkykyynsä liittyvistä asioista kerätään tietoa, jota hyödynnetään päätöksenteossa.

Yhdessä voimme muuttaa vastausta samaan kysymykseen, jonka kysyit aikaisemmin työntekijältäsi: ”Mikä on varhaisen välittämisen malli ja miten se vaikuttaa yrityksessämme?” Tyytyväinen ja huoleton ilme kasvoillaan työntekijäsi tulisi vastata jotakin tähän suuntaan ”Varhaisen välittämisen malli tarkoittaa, että yrityksemme aidosti välittää jaksamisestani, sillä se on sekä minun että yrityksen etu.”

Juha E.P. Heikkinen

Haasteita pelkäämätön kehittäjä, joka uskoo seuran tekevän kaltaisekseen. Parhailta saa parhaat opit kehittyä parhaaksi. Työkykyjohtaminen säteilee yrityksen koko liiketoimintaan positiivista energiaa.

Jaa artikkeli