Yrityksen rooli työkyvyn kehittämisessä ja tukemisessa on keskeinen, yrityksen tulos on riippuvainen työntekijöiden työkyvystä ja työelämässä työntekijälle tärkein pääoma on henkilön oma työkyky. Ei ole olemassa täsmällistä ja tarkkaa määritelmää työkyvystä, vaan se muodostuu monista eri ulottuvuuksista ja niiden vuorovaikutuksesta. Työkyvyn vastakohta on työkyvyttömyys. Työkyvyttömän työntekijän palauttaminen työhön tuo lukuisia haasteita työntekijän itsensä lisäksi työnantajille, terveydenhuollon tarjoajille ja vakuutusyhtiöille. On vaikeaa erottaa, mitkä ovat työkyvyn tai työkyvyttömyyden seurausta, sen osioita tai siihen vaikuttavia tekijöitä.

Työkyky talona

Työterveyslaitos on kuvannut työkyvyn talon muodossa. Tämä talo perustuu professori Juhani Ilmarisen tutkimuksiin työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Talossa on neljä kerrosta, joissa kolmessa alimmaisessa on kuvattu henkilön henkilökohtaiset voimavarat ja neljännessä kerroksessa on johtaminen. Kun kaikkia kerroksia kehitetään koko työelämän aikana, talo pysyy kasassa.

Ylimmässä kerroksessa on johtaminen, työyhteisö ja työolot. Esimiestyö on keskeinen osa neljättä kerrosta ja esimiehillä on vastuu sekä velvollisuus huolehtia työpaikan työkykytoiminnasta. Toisaalta johtaminen on kattona, joka suojelee alempia kerroksia ja se onkin painavin talon kerros. Mikäli tämä kerros tulee liian raskaaksi, niin se painaa muita kerroksia negatiivisin vaikutuksin.

Kolmannessa kerroksessa ovat arvot, asenteet ja motivaatio. Koetaanko työ pakolliseksi osaksi elämää vai mielekkäänä? Tämä kokemus vaikuttaa työkykyyn heikentävästi tai vahvistavasti. Kolmas kerros vaikuttaa työkyvyn tasapainoon ja kun tämä kerros on kunnossa, niin se antaa energiaa ja lisää sitoutumista. Myös ikä vaikuttaa tähän kerrokseen, asenne työtä kohtaa voi muuttua ja voi aiheuttaa ennenaikaista työstä syrjäytymistä tai jopa työelämästä luopumista.

Toisessa kerroksessa on osaaminen, joka koostuu peruskoulutuksesta ja ammatillisista taidoista sekä tiedoista. Elinikäinen oppiminen on tässä keskeistä. Työelämä on murroksessa ja se vaatii jatkuvaa oppimista ja sen kehittämistä.

Kivijalkana työkykytalossa ovat terveys ja toimintakyky, joka sisältää tässä määritelmässä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä terveyden.

Työkykytalon ympärillä on ystävien, sukulaisten ja perheen verkostot, jotka myös vaikuttavat yksilön työkykyyn sekä työkyvyn tasapainoon.

Työkyky on relaatiokäsite

Työkyky on siis monien asioiden summa, ei pelkästään työpaikan tuottamaa tai yksilön vastuulla olevaa. Valta ja vastuu on jaettua. Voikin sanoa, että työkyky on relaatiokäsite, joka koostuu useiden ulottuvuuksien vuorovaikutuksesta. On hyvä ymmärtää, mistä työkyky syntyy ja miten moninaiset asiat tähän vaikuttavat, jotta osataan tarttua oikeisiin asioihin työkyvyn heikentyessä. Kun työkyky on heikentynyt, niin tuleekin saada yhteinen näkemys siitä, miten työkykyä voidaan vahvistaa. Välitetään varhain ja aktiivisesti, selvitetään ratkaisuja työssä jaksamiseen.

Hyvä työkyky ei tule itsestään, vaan vaatii yhteistä tahtoa ja arvojen määrittelyä sekä niiden näkymistä joka päiväisessä toiminnassa. Hyvän työkykyjohtamisen vaikutukset nähdään suoraan positiivisesti yrityksen tuloksessa ja henkilöstökulujen hallinnassa. Tärkeät vaikutukset näkyvät myös henkilöstön työtyytyväisyydessä ja ammattitaidon sekä osaamisen kehittämisessä. Seuraavassa blogissani näkemykseni työkyvystä ja sen vaatimusten ja voimavarojen tasapainosta.