Hyvässä ja aktiivisessa työkykyjohtamisessa on kyse kahdesta asiasta; esimiestaidoista ja välittämisestä. Esimiestaitoja voidaan kehittää ja tukea valmennuksella; välittämisen taas tulisi olla luontaista esimiehelle. Kaiken tämän lisäksi tarvitaan työkaluja ja prosesseja huolehtimaan työkykyjohtamisesta. Päätöksenteon tueksi esimies tarvitsee vuorovaikutuksen kautta saatua ja järjestelmän tallentamaa tietoa. Haastavat tilanteet ratkaisemiseksi tärkeintä on yhteistyö työntekijän, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon välillä. Yrityksissä, joissa työkykyä johdetaan proaktiivisesti, on pienemmät sairaspoissaoloprosentit, paremmat esimiesarviot ja suurempi sosiaalinen pääoma (työntekijät arvostavat työpaikkaansa).

Esimiestyöllä on tutkitusti suurin vaikutus yrityksen henkilöstön työhyvinvointiin. Esimiesten kyky tunnistaa ja puuttua työhyvinvointia ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin on tärkeää, sillä sen myötä työhyvinvointi kehittyy positiivisesti yrityksessä. Jotta esimiehet osaisivat puuttua oikein työntekijän heikentyneeseen työkykyyn, tulee yrityksessä olla käytössä selkeät pelisäännöt ja prosessit, kuinka toimia eri tilanteissa. Lisäksi esimiehen vuorovaikutustaidot ovat näissä haasteellisissa tilanteissa ratkaisevassa osassa. Siksi on erityisen tärkeää, että esimiehet saavat valmennusta työkykyjohtamiseen.